Jihhuu!

Kalle-poika Jenidon C-pentueesta ( Karkmodorf Belker-Comeback Pandora) kävi kuvissa, kyynärpäät 0/0 ja lonkat A/A. Ja veljensä poliisikoira Jenidon Chaplin 0/0 & C/C. Olipas hyviä uutisia :=) Onnea vaan omistajille!

Pennut ovat nyt 4-viikkoisia. Pikkuhiljaa touhuilua alkaa ilmaantua ja nukkuminen jää vähemmälle, tosin enemmän kuin puolet ajasta kuluu edelleenkin unten mailla. Persoonallisuudet alkavat pian tulla esiin. Kuvan pennuista ruoka-astiaan nukahtanut kaveri on Herra Harkitsevainen. Tuumailun mestari tässä joukossa. Toiset kun viipeltävät ja (muka) ottavat pientä matsia, tämä herra pistää takaliston kenttään ja ottaa yreän ilmeen. "Mitäs siinä hillutte, nooh olokaapa niinku ihmisten koirat..."

Jäyhän kuorensa alla Herra Harkitsevainen on silti hyvin tunteellinen pentu. Se pitää sylissä nukkumisesta ja ihmisten seurasta ja voi miten se osaakin katsoa tapittaa silmiin :=)

Isoveli edellä ja pikkumies perässä, puppy love!

Hellässä hoivassa pienet sisukoirat :=)

Lapset suorittavat innolla tärkeää tehtäväänsä -antavat pennuille hoivaa, huomiota jo kontakteja ihmisiin. Omien lasten kanssa on helppoa ja pennuillekin turvallista tarjota tällaisia lähikontakteja kun lapset on pienestä saakka opetettu käsittelemään pentuja. Ilman aikuisen valvontaa ei toki koskaan voi jättää, sehän on selvä. Mutta kokemus on antoisa molemmin puolin.

Tällaiseen tilanteeseen lasten ja koirien kanssa pääseminen ei tapahdu silti itsestään, se vaatii työtä ja opettamista...mutta kuten kuvasta näkyy lopputulos on huikean ihana. Sitä paitsi, on tutkittu että lapset joiden perheessä on koira (tai koiria) ovat empaattisempia ja tasapainoisempia. No, se ei ole syy siihen miksi meidän lapset saavat koiranpentuja helliä, vaan se että se on kaikista niin kivaa.

D-pennut 3 viikkoa

Kesältä maistuu :=) Tanelin hieno oivallus pujottaa ahomansikoita heinänkorteen. Hieno, vai mitä?

Paavon (siis Pandorahan se oikeasti on) pennut syntyivät 23.7. ja Martan 6v. synttärit olivat 27.7. Vieraita ei tällä kertaa päästetty käymään, että emo saa hoidella pentujaan rauhassa, hikeentymättä. Martan ja Paavon kunniaksi leivottiin molemmille oma kakku. Martta tosin joutui omansa jakamaan muun perheen kesken, mutta Paavo sai syödä aivan yksin. Niih, kumpikos kakuista on Martan :=)

Päänvaivaa. Pitää kokeilla kaikki keinot miten tästä saa mieleisensä näköisen. Ai että lue käyttöohjeet...Ei tu kuuloonkaan :=) Suomalaisella sisulla kokeilen kaikki konstit. Alla olevassa kuvassa komeilee uusi saunakammari, jota siis tätä nykyä asustavat Paavo ja pennut. Yllä ihastuttavat kaurahatut Harmi ja Paavo.

Ohops!

Vähän väliä mielessä pyörähtää ajatus, että pitäisi jatkaa tuota blogin kirjoittamista. Olisi niin kätevä pitää kaverit ajantasalla siitä miksi milloinkin en ole ehtinyt vastaamaan puhelimeen ja montako rautaa on milloinkin tulessa yhtäaikaa. Juuh, tässä sitä vaan päivitellään, eikä mitään ole tapahtunut, oikein tuossa hämmästyin, että vallan huhtikuussa olen viimeksi käynyt täällä :O

No sou vot!

Kesä meni kohisten. Suurin osa kohinasta johtui siitä, että vettä satoi niin piiitkään ja hartaasti. Eipä se silti menoa haitannut, hidasti joskus :=)) Lasten kanssa korjailtiin asuntovaunua, rakennettiin piharakennukseen uusi huone jossa voi tarpeen tullen yövuoron jälkeen nukkua. Samaa vauhtia rakennettiin koiranruoille uusi iso varasto. Varaston rakennuksessa saatiin mukavasti naapuriapua ja saatiin tilat kuntoon kreivin aikaan. Tavoitteena oli saada uusitut tilat valmiiksi ennenkuin Paavon pennut syntyvät ja niinpä ennätettiin, kaksi päivää valmistumisesta Paavo pyöräytti 10 pikkuista sisukoiraa :=)






Oi mikä ihana lauma.

Nyt kakarat ovat jo kolmeviikkoisia. Tyytyväisiä, hyvin hoidettuja palleroita. Mutta katsotaanpa kolme viikkoa eteenpäin, mitkä ovat allekirjoittaneen kommentit sitten...No joo, ihania riiviöitä varmaan :=)